Vuosi toisensa jälkeen budjettiylitysten kärjessä Hämeenlinnassa ovat lastensuojelun menot. Tämä on ennen kaikkea inhimillisesti kestämätöntä. Paljon on tehty ja oikeanlaisiakin asioita tämän kehityksen hillitsemiseksi kuten lastensuojelun avopalveluihin panostaminen.

Kaikkien toimintojen yksityistäminen on kuitenkin ollut kallis virhe ja vienyt paljon mahdollisuuksia toimia toisin, näkyjä oikea-aikaisempaan perheiden tukemiseen ja kevyempiin tilanteiden katkaisuihin.

Silmiä ei saa sulkea

Vaikka lastensuojelun prosessit hiottaisiin millä tavalla tahansa huippuunsa, se ei poista moninaisia seikkoja lastensuojeluntarpeen taustalla.

Osa tekijöistä on suoraa seurausta maailmanlaajuisista tai kansallisista kehityskuluista, mutta niiltä tekijöiltä, joita on mahdollisuus ratkaista kaupungin tasolla, ei pidä sulkea silmiä, vaan on aktiivisesti nähtävä ne kaikessa kaupungin muussa toiminnassa.

Myös valtiontasolla ja lainsäädännössä olisi kestävää miettiä uudenlaisia tapoja toimia näissä tilanteissa.

Palveluihin panostettava

Käytännön tekoina lapsiystävällisessä Hämeenlinnassa pitää lasten- ja nuorten palveluihin panostaa riittävästi, jotta esimerkiksi se jopa noin 20 prosenttia erityistä tukea saavista lapsista ja nuorista, saavat mielellään arjen palveluissa liikaa tukea kuin liian vähän. Se auttaa myös perheiden jaksamista ja toimii myös hyvänä työllisyyden lisääjänä kuin vahvistaa henkilöstönkin jaksamista.

Työllisyyteen käytettävien rahojen tuottavuus kaupungin toiminnassa on mahdollista nostaa ihan uudelle tasolle, kun niiden kohdentaminen tehdään tarkasti.

Hyvinvoinnin kulmakiviä

Kaupungin palvelut itsessään ovat hyvä mahdollisuus työttömyyden ja siitä seuraavan voimavaroja syövän köyhyyden ehkäisyssä. On siis lopettava palveluiden järjestäminen hintaa tuijottamalla vaan nähtävä tuottavuuskäsitteen moninaisuus.

Viime vuosien leikkaukset kulttuurista ja liikunnasta pitää palauttaa, hyvinvoinnin pohjan ja sen ylläpidon osa-alueena.

Kustannus keskimäärin yhdestä kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsesta – tai nuoresta on toistasataatuhatta euroa. Tällä rahalla voisi jo palkata ympärivuorokautisen palvelun perheeseen ja mitä kaikkea muuta jo ennen kuin tilanne on mennyt ei-toivottavaksi.

Ilman häpeän leimaa

Työssä lastensuojelun tarpeen vähentämisessä näkisin kaikkien toimialojen yhteistyön ja tärkeinä ratkaisijoina lastensuojelun asiakkaat ja heidän kokemukset elämästään. Lisää asiallista, avointa julkista keskustelua ja ilman häpeän leimaa tarvitaan lisää!

Lastensuojelu on siirtymässä toimintana tuleville hyvinvointialueille. Tässä kohdassa tulee varmistaa se, että kunnan peruspalvelussa tehdään kaikki voitava edelleen tämän tarpeen vähenemiselle.

Irma Taavela

varavaltuutettu (sd.)

Kirjoitus on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 1.9.2021